Kisojen jälkipuinti ja mitä nyt?

Ei kisoja tai kisoihin valmistautumista, ilman jälkipuintia. Niinhän se menee, että kun kisat ovat ohi ensin onnitellaan ja seuraavassa lauseessa kysytään, mitkä ovat fiilikset ja mitä nyt? Onhan se hienoa, miten tunteella ihmiset elävät mukana ja ovat aidosti kiinnostuneita urheilijan taipaleestani. Siksi nyt yritän antaa mahdollisimman jäsenneltyjä vastauksia  kyseisiin saamiini kysymyksiin (tai ainakin niin jäsenneltyjä, mitä olen ehtinyt käsittelemään, sisäistämään ja suunnittelemaan kuluneen parin viikon aikana). Vaikka aikaa kisoista nimittäin on muutama viikko, niin tahti sen kun kisojen jälkeen kiihtyi. Palasin vasta takaisin Suomeen, sillä kisojen jälkeen Suomessa vietin vain muutaman vuorokauden. Ennen jo uuteen reissuun lähtöä.

Miten kisoissa kävi, miten reagoin ja miltä kaikki tuntuu?

No, kieltämättä kisoissa kävi erittäin hyvin. Voitin siis Saksassa kansainvälisen bikini fitness- mestaruuden.

Tämän lisäksi sijoituin pisteen päähän voitosta, eli toiselle sijalle myös toisessa kategoriassa. Johon sain myös kisapaikan eli sport model/beauty – sarjassa. On ollut aivan uutta huomata, että miten reagoin voittooni. Tuntuu, että paljon reippaammin otin onnitteluja vastaan vuonna 2014, kun sijoituin SM- karsinnoissa toiselle sijalle tai sijoittuessani kuudenneksi ensimmäisissä kansainvälisissä kisoissani.  Jotka eivät kuitenkaan ole verrattavissa mitenkään tähän meriittiin. Jotain sangen  perisuomalaista siis minussakin on. Onnittelut tuntuvat valtavan ihanilta  ja kyseinen voitto on todella iso asia, sekä suuri etappi minulle. Ja uskon, että olisi kenelle tahansa urheilijalle, joka voittaa kansainväliset arvokisat. Jostain syystä omasta suorituksesta saadut kiitokset kuitenkin  jopa mykistävät, ujostuttavat ja nöyristävät. Hassua, miten  vaikeaa on ollut kakistaa suusta ulos, että “No niinpä, olen samaa mieltä! Kyllä meni tosi hienosti” – “ihan kivasti” tai “ihan hyvin” vastauksieni sijaan.

Mutta älkää käsittäkö väärin, voitto tuntui ja tuntuu edelleen todella hyvältä.  Vielä palkintojen jaossa, finaali kaksikossa seistessäni, preppasin mieltäni siihen, että  saatan todella suurella mahdollisuudella sijoittua toiseksi. Vaikka täysin omiin mahdollisuuksiini uskoinkin. Vastus oli kuitenkin sen verran kova, ja vaikka en enää parempaan suoritukseen olisi pystynyt – mistään ei voinut olla varma. Voittoni julistuksen jälkeen, en meinannutkaan uskoa korviani.

” Julistettiinko voittajaksi todella SUOMI, eikä ITALIA?

Eli MINÄ VOITIN?! … eikä upea Italian edustaja.”  

Tietysti onnenkyyneleet tulivat heti lavalla ja lavalta pois tulon jälkeen soitin tasan kolme lyhyttä puhelua, jotka sopersin itkun ja ilon läpi. Tämän jälkeen istuin itsekseni takahuoneen lattialla (en tiedä miten pitkään), vierelläni kaksi pokaalia ja mietin, mitä ihmettä oikein tapahtui. Yhtäkkiä koko päivän väsymys katosi, ei ollutkaan jano, eikä nälkä – vaikka hetki sitten oli ollut. Mieli löi aivan tyhjää ja olin aivan pyörryksissä päästäni. Sitten  alkoikin joka tuutista tulla onnitteluja, niin paljon, että en pysynyt enää siinäkään perässä. En tiedä miten kauan olisin istunut lattialla pökerryksissä voitostani, ellei joku Suomen tiimistämme olisi tullut onnittelemaan, sekä samalla  hätyyttelemään kohti yhteiskuljetusta ja liiton järjestämää illallista.

Vaikka lähdin sijoittumaan top3 joukkoon ja  voittamaan – tuli kaikki kuitenkin puskista, enkä osannut prepata itseäni etukäteen voittoon. Urheilijan matkani tähän pisteeseen ei ole ollut aina helppo, ei tosiaankaan. Mikään ei ole tullut ilmaiseksi ja fyysistä- kuin henkistäpuolta on koeteltu. Mietin monesti vuosien varrella sovellunko lajiin sittenkään, kun petyin tai otin takapakkia.  Vaikka minulle loistavasta rakenteesta ja lavakarismasta toitotettiin vuosien varrella useasta tuutista – ja näin saman potentiaalin itsekin, uskoa jatkoon lajin parissa on koeteltu. Tähän kisaan lähdin tavoittelemaan sitä, mikä oli jäänyt hampaan koloon. Minulle oli ensimmäistä kertaa täysin selvät sävelet, miten valmistautumiseni haluan toteuttaa ja mitä haluan tavoitella – joko nyt tai ei koskaan.

Tällä kertaa, lavalla ollessani tunsin, että olen juuri siellä missä minun kuuluukin olla. 

Aika, paikka – mutta ennenkaikkea tieto siitä mitä halusin, viisastuminen, kokemus, oikeat ja minulle sopivat menetelmät, riittävä palautuminen edellisistä kisoista ja miljoona muuta asiaa tehtiin nyt paremmin kuin koskaan. Aikaisemminkin ollaan oltu jo melko lähellä, parhaansa on tehty, mutta silti jokin on jäänyt vajaaksi – enkä syytä siitä ketään. Olo olikin  nyt parempi kuin koskaan aikaisemmin – tätä kautta olin levollisempi ja varmempi. Se tuntui läpi matkan, koko valmistautumiseni ajan.  Toisaalta myös linjaus oli edukseni eli minä (olemukseni, fysiikkani ja esiintymiseni) istuin liiton, sarjani ja tuomariston mielestä linjaukseen parhaiten kilpakumppaneistani. Monta monessa, mutta parempaa oloa minulla ei bikini fitness- lavoilla ole aikaisemmin ollut. Uskon, että se näkyi.

Mitä kisojen jälkeen tapahtui? 

Kisamatkahan ei ole glamour elämää. Kisat ovat yleensä pitkät (nämäkin kisat venyivät yli neljällä tunnilla) ja kisareissu kesti tasan sen ajan kuin pakollista. Perjantai-illaksi Saksaan rekisteröintiin, lauantaina aamu viidestä ilta kahdeksaan kisat, sekä illan edustuksen. Sunnuntaiaamuna klo7 .00 lentokentällä suuntana Suomi. Siis väsynyt, mutta niin onnellinen reissaaja.  Tämän jälkeen tupsahdin pariksi päiväksi suoraan keskelle arkea, josta lento Itävaltaan. Itävallan reissu oli toki henkinen irtiotto, mutta eihän tuolla reippailumatkalla juurikaan malttanut lekotella, vaan tarvottiin ja tutkittiin ulkoillen Itävaltaa. Samalla reissu oli minulle myös  uusien kansainvälisten asioiden selvittämistä ja uusia tuulia puhalsi jo kovin. Joten laakereillaan ei ole maattu. Ihanaa, mutta kuten sanoin; asioita on tapahtunut todella nopealla tahdilla. Niin, että välillä itseäkin kauhistuttaa.

Mitä nyt?

NYT,  olen Suomessa.  Olen onnellinen päästessäni joulunviettoon ja siihen, että kuviot ovat tutut. Palasin siis enemmän kuin mielelläni taas salitreenin, tutun ruokaympyräni, kodin ja läheisten sekä unirytmin pariin. Vaikka Itävallassa oli ihanaa, rakastan myös rutiineitani ja omaa kotia. Älyttömän kovia treenejä en nyt loppuvuoteen tee, vaan keskityn rauhoittumaan ja kuuntelemaan kroppaa. Aikaa palautumiselle – niin henkisesti kuin fyysisesti.  Tarkoitus on nyt tasapainoittaa elämäni keinulauta, jotta tuosta voi ponnistaa kohti uutta vuotta, uusia tavoitteita kohden – yhtä varmasti kuin tämän vuoden koitoksiin.

Mikäli haluat nähdä koko valmistautumiseni tai vain kisareissuni & kisani videon muodossa.  On tämä kaikki katsottavissa TÄÄLTÄ.

Ennen  tämän kisaraportin lopetusta haluan vielä kiittää jokaista minua autanutta, kannustanutta ja tukenutta tahoa – lähimmäisistä ja tuntemattomiin. Iso kiitos myös yhteistyökumppaneilleni; Pinkkiheidille , Motivukselle, Inika Organicille,Glossille,Scandinavian Skin Candylle,Raw Soul Photographylle,Kampaamo Artea ja Sari Eloa, Henna Uusilehtoa (kynnet),  Anniina Äärtä (meikkiopastus). Olen todella kiitollinen ja otettu kaikesta. Urheilijana minun on ollut helpompi keskittyä täydelliseen suoritukseen, kun olen saanut osakseni näin suurta tukea.

Nyt hiljennytään joulun viettoon, mutta ennen uutta vuotta alkaa jälleen tapahtua –

joten tutusti: STAY TUNED! 

 

Kuvat: JB Filmsmedia & Roksy. N. Fotografie

One thought on “Kisojen jälkipuinti ja mitä nyt?

  • Oli todella mukavaa kuulla menestyksestäsi. Onneksi olkoon! Olen seurannut tuohujasi vasta muutaman kuukauden, mutta jotenkin minulla oli vahva intuitio siitä, että menestyt. Kovalla työllä saavutetaan kovia tuloksia. 🙂

    Aikaisempaan keskusteluun viitaten, oli myös hyvä kuulla vastoinkäymisistäsi, tappioista ja epäilyksistäsi. Eräs mielilainauksistani on Rocky Balboan: “It’s not about how hard you can hit, but how hard you can get hit and keep moving forward”. Vaikka kyseessä on fiktiivinen hahmo, niin tuossa on valtava määrä totuutta.

    Vaikeudet, tappiot ja epäonnistumiset valmentavat meitä menestykseen, ja sinä olet nyt saavuttanut sen! Se poikii varmasti lisää menestystä. Jäämme siis odottelemaan noita mainitsemiasi uutisia. 🙂

    Erittäin onnellista ja rauhallista joulua sekä hyvää uutta vuotta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *